tiistai 20. maaliskuuta 2012

Ompelutaidot?

Kyllä löytyy! Siis ompelutaitoja, ilmeisesti ainakin vähän... siis kun ei liikaa vaadi. Tuli hirmuinen innostus ja aloin suunnittella Narulle näyttelyverhoja. Tapani mukaan en turhan loppuun asti mitään suunitellut vaan marssin kangaskauppaa ja ostin turkoosin sinistä fleece-kangasta. Pidän kaikista kirkkaista väreistä ja kuvioiden yhteensovittaminen ei tuntunut hyvältä ajatukselta, joten kirkasta ja yksiväristä siis tuli ostoskoriin.

Naru tarkistaa verhovaijerien laatua

Tein ensin pehmeän pohjan, joka saavutti suosiota kissa herran arvostelussa jo näin ennen varsinaista käyttöönottoa. Häkinpäällisestä tuli käytännössä iso fleecehuopa, joten sitä voi käyttää vaikka autossa penkinsuojana. Naru sai juuri sopivasti zooplussalta kissojen turvavyövaljaat, niin että autossa voi matkustaa  turvallisesti ilman kuljetuskoppaa ja nyt on vielä pehmeä huopa pepun alle (ja penkit säästyvät enimmiltä karvoilta).

Alusta on pehmeä...

... ja sen päällä voi hyvin vedellä päikkäreitä
 Varsinaiset verhot tein kahdessa osassa: yhden pitkän kahdelle sivulle ja lyhyemmän erikseen yhdelle sivulle. Verhot roikkuu verhovaijerissa ja kiinnittyy toisiinsa tarranauhoilla ja ajattelin vielä kiinnittää kulmiin narut että pysyvät paikallaan. Jos nyt tulee sellainen tarve (euronäyttely), niin pitkän verhon voi taittaa kahtia ja takaseinä jää auki.

Tarranauhat sivussa pitävät verhot toivottavasti paikallaan
 Kangasta oli vielä niin paljon, että tein riippumaton, joka tarvittaessa muovaantuu vaikka vessaverhoksi. Jos osaisin niin kangasta riittäisi vielä vaikka näyttelypesään. Sittenpähän on oikea turkoosi pläjäys koko häkki. Olin kyllä haaveillut että "sisustuksesta" olisi tullut valkoinen eikä kokonaan turkoosi...

Joku riippumaton tapainen... lärpäke
Zooplussasta tuli viime viikolla myös 7m fleksi, joka toistaiseksi on vielä työtön, sillä Naru ei viihdy ulkona hankien seassa. Arkajalka. Vanhempien lasitetulla terassilla sen sijaan on ihanan jännittävä vahtia kun lunta tippuu katolta. Viime viikonloppuna tosin lumia tuli alas vähän reilummin ja kova meteli säikäytti Naruttimen sängyn alle.

Naru sai myös uuden ja ensimmäisen harjan, jolla vetelemällä turkista on lähtenyt ylimääräisiä pois kiitettävästi. Pesun, ilmankostuttimen, lohiöljyn, parempien ilmojen ja harjailun ansioista turkki ei ole enään juuri yhtään sähköinen ja minusta tuntuu että näyttää entistä tuuheammalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti