perjantai 17. elokuuta 2012

Vuosipäivä


Tiistaina tuli täyteen vuosi siitä, kun tapasin Narun Shanghaissa asuntoni pihalla. Taustatarinana täytyy kertoa, että olin jääräpäisesti päättänyt ryhtyä sijaiskodiksi Shanghailaiselle eläinjärjestölle, mutta ennen kun ehdin ottaa heihin yhteyttä tuli Naru... Oli jo pimeä ja menin ulos viemään pihan kulkukissoille ruokaa. Heti kun avasin ulko-oven Naru oli siinä, muutaman metrin päässä ovesta ja odotti minua. Se oli niin ihana ja peloton... ja sanoinko jo että ihana? Ja jotenkin siinä sitten kävi niin, että Naru jäi lopulta luokseni.

Naru on siis Shanghailainen kissa, Xiao Naru Mao hienolta nimeltään. Se kyllä kääntyy suomeksi vain Pieni Naru Kissa, mutta nimi sekin on. Vuosipäivän kunniaksi laitetaan tähän muutama vaihtelevalaatuinen kuva meidän Kiinan ajoilta (sitten saakin riittää nämä megapitkät postaukset, ne kun eivät ole tämän blogin juttu laisinkaan).

Naru n. 6kk, isot korvat ja tassut, pitkät jalat ja muuten pieni kuin mikä. Painoakin oli tuolloin vain 1,5kg
Ensimmäinen kiipeilyreissu! Naru oli aika huono kiipeilemään :P

Syyskuussa meillä oli kissavieraana Cici, työkaverini kaverin kissa, joka oli hurjan vilkas ja kova kiipeilemään. Naru oli ihan ihmeissään moisesta hyppijästä. Cici oli Narua kaksi kuukautta nuorempi, mutta silti Naru oli sitä aavistuksen pienempi. Ihanalla Cici-kissalla oli kuitenkin hieman kurja kohtalo. Se putosi kuukautta myöhemmin 5. kerroksen parvekkeelta, minkä seurauksena sen toinen takajalka amputoitiin. Onneksi se kuitenkin selvisi ja ilmeisesti toipui myös operaatiosta kiitettävästi. Mitäköhän Cicille tänään kuuluu?

Cici ja Naru vetämässä rallia

Lokakuun 1. päivä Naru juhli Kiinan kansallispäivää... tavallaan.

Pihan muut kissat olivat myös tärkeitä. Kävin niille antamassa parempaa ruokaa, koska talon asukkaat ruokkivat niitä leivällä ja tähteillä. Ne olivat myös tärkeitä ystäviä Narulle.  Parvekkeeni alla asusteli kissanpentuja, joista ehkä parhaiten erottui ainoa mustavalkoinen poika, Mini-Mau eli Narun minikopio. Jos olisin ollut rikas olisin halunnut auttaa enemmän näitä kissoja, erityisesti ihanan reippaita pentuja, mutta ilman rahaa kukaan ei voinut auttaa.

Vasemmalta ylhäältä Molli, Mini-Mau ja Milli-mamma (Mini-Maun emo). Pihalla oli myös paljon muita, parhaimmillaan oli yli 10 kissan lauma ja minä ulkoilemassa.

Marraskuussa Naru ilahdutti isänpäivänä esittämällä juuri opittuja taitojaan kissakitaran parissa. Isäni kun rakentaa kitaroita ;) Narulla oli hyvin utelias vaihe ja kaikkeen oli osallistuttava ja kaikkea kokeiltava...
Joulukuussa ilma kylmeni... siis todella kylmeni, sillä asunnoissa ei ole kummoisia lämmöneristyksiä saatika toimivaa lämmitystä. Sisälläkin piti pitää pipoa ja kaulaliinaa. Naru alkoi nukkumaan aina peiton alla ja se oikein odotti, että pääsisi yöksi lämmittelemään viereeni.  

Naru sai joululahjaksi jo aiemmin esitellyn lentävän hiiren (kuvan paketit ovat lavasteita)
Muuten esimerkiksi kannettavan näppäimistö oli mukavan lämmin lepopaikka, joten meillä oli usein taisteluita kenellä on tietokonevuoro:

Naru ja nettiä korjaamaan tullut joukko ;)
Tammikuun lopulla olikin jo kiinalainen uusivuosi. Kiinassa se tarkoittaa yli viikon ympäri vuorokauden jatkuvaa ilotulitusta. Naru ei  juurikaan välittänyt, vaikka välillä räjähti niin että kajahti aivan ikkunan alla. Sillä mitä kovempi pamaus sitä iloisempi kiinalainen.

Helmikuussa Naru lähti ensimmäiselle lentokonereissulleen Suomeen. Matka oli rankka, sillä lento kesti 10 tuntia ja siihen päälle vielä muutama tunti lentokentällä. Onneksi sain pitää Narun mukanani matkustamossa ja Naru oli niin urhea. Suomessa olikin sitten ihanan lämmintä, ironista kyllä, vaikka ulkona pakkasti ja lunta riitti.

9 kommenttia:

  1. Onnea teille! Hienoa, että löysitte toisenne.

    VastaaPoista
  2. Onnittelut vuosipäivästä♥

    Ja kiitos tarinasta.

    VastaaPoista
  3. Hyvvää vuosipäivää! :) Ja voi nuita kulkukisuparkoja, kyllähän sitä mieluusti ottaisi vaikka kaikki hoiviinsa jos voisi. :< ihanaa että Narulla sentään oli tarinassa onnellinen loppu. Vaikka Suomellakin on yhä parantamisen varaa, saadaan olla onnellisia siitä, ettei täällä ole samalla lailla moisia kulkukissapopulaatioita. :/

    VastaaPoista
  4. Xiao Naru Maolle ja sen omalle ihmiselle onnea ensimmäisestä yhteisestä vuodesta ja paljon niitä lisää! Ps. Naru ansaitsee diestistä huolimatta jotain tosi herkkua juhlan kunniaksi ;)

    (pahoitteluni tuosta viestin poistamisesta - tahdoin korjata krjoitusvirheen ja luulin pystyväni siihen salaa. Ei onnistunut, jälki jäi ;) )

    VastaaPoista
  5. Kiitos Naukulaan ja Myrskylle onnitteluista.

    Piivi, niinpä! Shanghaissa kulkukissajärjestö toimi niin, että etsivät uuden kodin, kun maksaa heille jokaisesta kissasta 500rmb (n.50eur). Paikallisella hinnastolla ihan hirveästi.

    Taru, kiitoksia! Kyllä nyt viikonlopulle on broilerinsiipiä luvassa, ehkä myös katkarapuja... dieetti tai ei! (poistin poistetun viestin, kukaan ei nyt huomaa ;D)

    VastaaPoista
  6. Moi Tuua!

    Olen lueskellut blgiasi jo pidempään mutten saanut aikaiseksi kommentoida kuin vasta nyt. Aivan ihana päästä lukemaan kissojesi viimeisimmistä kommelluksista! Tosin näitä kuvia katsellessa tulee kova ikävä karvaturreja (ja sua)... <3

    Onnea vuosipäivän johdosta myös mun puolesta! :)

    VastaaPoista
  7. Voi miten hieno tarina ja menneisyys teillä <3 Kylläpä sinä oot Tuua hieno ihminen kissalle!

    VastaaPoista
  8. Hyvää vuosipäivää! Kiva kun kerroit vähän Narun taustoja, vaikka aina surettaa lukea kulkukissoista. Onneksi kuitenkin Narulla on nyt hyvä koti eikä ainakaan ruuasta pulaa ;)

    VastaaPoista