maanantai 13. elokuuta 2012

Satunnaisuuksia

Saimme Myrskyltä tunnustuksen. Ihka ensimmäinen sellainen tälle blogille. Jeh!


Tunnustuksen saajan pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

En millään jaksa valita kahdeksaa bloggaajaa ja monessa blogissa tämä on jo nähty, joten sen voi tästä jokainen halukas vapaasti noukkia. Tulkaa poimimaan!

Ja sitten vielä ne kahdeksan satunnaista asiaa Narusta, Sakusta ja musta:

1. Aloitetaan parilla ihmisten turhalla jutulla. Olen "asunut" Suomen lisäksi puolisen vuotta Taiwanissa, Kiinassa, Belgiassa ja Puolassa, Itävallassakin hengasin tosin vain kuukauden verran. Nyt siis asumme Puolassa, mutta eipä tuo kissan elämä kauheasti eroa täällä. Voisinhan joskus vähän kertoilla elämästä Krakovassa, jos vaan jaksaisin.

2. Mulla ei ole vielä pölynimuria. Voitteko uskoa? Kissankarvat vaan pöllyää, kun käyn toivotonta taistelua niitä vastaan harjan kanssa... monta kertaa päivässä. Ehkä synttärilahjaksi ostan itselleni imurin. Muutenkin kotimme varustelutaso on aika matala, paljon tavaraa jäi Suomeen odottamaan paluutamme.

3. Saku sanoo "mäy" vaatiessaan jotain. Muuten sen jutustelua kuvaa parhaiten "kurr", minkä vuoksi hoitokodissa se oli saanut lempinimet Pikku-Tirri ja Tärrä. Ihanat lempparinimet sammakkopojalle!
Narun ääni on pienempi eikä se paljon juttele muuten vain kuten Saku. Jaiks, eikö Naru nau'ukaan? No kun ruokaa on tulossa, Narun suusta pääsee pieni mutta tiukka "miu". Naru onkin tosi kovis.

Miu ja Mäy. Narukin viattomasti katsoo, vaikka leivän muruja on naamassa! Rosmo...

4. Naru on kitsas kehrääjä. Kun se kehrää, se yleensä kehrää vain hetken aikaa. Mutta silloin tietää, että nyt on asiat oikein hyvin, kun saa Narun kainaloonsa hurisemaan tyytyväisenä ja rentoutuneena. Saku taas pyörii, kehrää ja puskee siellä täällä niin iloisesti, että sitä voi jo sanoa maailman onnellisimmaksi kissaksi.

Ylväs poseeraus
5. Naru osaa joitain temppuja (istu, tassu, highfive, koske, tartu, ylös, huido...), mutta Sakun kanssa en ole vielä päässyt tuumasta toimeen. Sakulle sopisi kyllä paremmin liikkuvammat temput ja agility, sillä tättähäärän on vaikea pysyä paikallaan, ellei sitten pääse syliin istumaan.

Valmiina! NYT!

6. Kumpikaan kissoista ei ole nirso. Kaikki ruoka mitä on tarjottu, on myös kelvannut. Niin ja myöskin ruoka jota ei ole tarjottu... Jotkut ruoat maistuvat vieläkin paremmin kuin toiset. Kuten katkaravut. Raksuja meillä ei tarjota kuin harvinaisena herkkuna ja leikin/temppujen ohessa.

Tyhjä ruokakuppi, suorastaan rikollista!

7. Saku on sylikissa. Se haluaisi istua sylissä aina, erityisesti kun olen koneella. Nytkin se on tuossa. Voin paljastaa että Saku haluaisi syliin vaikka vessanpöntöllä istuisi... juup.

Ikea on suosikkikauppani 

8. Naru on melkoinen jäyhäjököttäjä ja havukka-ahon ajattelija, mutta osoittaa hellyyttä erityisesti kahdella tavalla: 1) se tulee jalan viereen ja pysähtyy, joskus vielä kellahtaa vähän matkan päähän kyljellee, muttei kaipaa silityksiä tai rapsutuksia; 2) Kotiin tullessani, Naru antaa yleensä pusun, kun nostan sen syliin. Sitten jätän Narun rauhaan ja vastaanotan Sakun ylitsevuotavat tervehdykset.

Telepatia 1: Helposti luettavia ajatuksia aloittelijoille
Blogin ulkonäössä on muuten tapahtunut merkittävä pieni muutos. Naru ja Saku figuurit ovat saaneet hieman professionaalisemman, supersöpön lookin. Kiitos designestä kuuluu catoonizerille. Ihana, mutta törkeällä tavalla söpöstelijä kissaihmisen sydämeen iskevä liikeidea... 

5 kommenttia:

  1. Tässähän tuli paljon asioita teistä kolmesta. Kaikista hurjin paljastus oli eläminen ilman pölynimuria! Mutta se on erittäin kissaystävällistä♥

    VastaaPoista
  2. Hyviä paljastuksia! Ja näitä ihania kuvia voisin katsella koko ajan!

    VastaaPoista
  3. Vaikka siellä Naru onkin dietillä niin sydämestä oikein otti toisten alistuneet olemukset tyhjän kulhon edessä.
    Kyllä kissojen elämä ON rankkaa välillä.

    VastaaPoista
  4. Myrsky, joo mustakin toi pölynimuri juttu oli aika hurja :P

    Naukulan Mamma, kiitos!

    Taru, Naru on drama queen ja tämä näky on osa Narun "nälkäinen kissa" sooloesitystä johon kuuluu mm. ruokakuppien viskominen. Saku vaan seuraa perässä, kuten aina :D

    VastaaPoista
  5. Heh, Naru viskoi ruokakuppeja meilläkin hoidossa aina, jos ne unohtuivat keittiöön. Meillä on vieläpä kiviset lattiat, niin lähti mukava ääni. Juoksin aina pelastamaan hienot astiat. :'D Kun kupit oli turvassa kaapissa, niin Naru marssi ulos keittiöstä korvat luimussa. <3 Ja silti pääsi lihomaan, höh...

    t. Sanna the Nanny

    VastaaPoista